Koska olin päätynyt masokismissani ostamaan japanilaisen tekniikan tyylinäytteen, päätin myös testata sitä käytössä. Minun olisi tietysti pitänyt oppia jotain japanilaisesta pesukoneestani, mikä tärisi, hytisi, murisi ja pomppi asunnon kulmassa käynnissä ollessaan ja valkaisi mustimmankin paidan, jos erehtyi laittamaan himpun ylimääräistä pesujauhetta mukaan. Tujua tavaraa. Olisi toiminut varmaan hyvin myös tukkeutuneiden putkien aukaisemiseen.
Rohkeasti iskin siis töpselin seinään ja silitysrauta heräsi henkiin. Normaalistihan silitysrauta ei herää henkiin. Se vain on ja kuumenee. Nykyinen alkoi piipata kiivaasti, laittoi neonvalot päälle ja tuhahti pari kertaa. Ensimmäisen kerran tuli pyykkiä silittäessä mieleen, että pitäisikö lukea käyttöohjeet.
Varsin hämmystyttävä pikku kapistus kyllä. Kahvasta voi nappia painamalla säätää halutun silityslämpötilan ja toisesta osasta säätää höyrytyksen painamalla napin pohjaan, jonka jälkeen uusi kapistus piippaa jälleen kiivaasti ja odottaa minkä tason höyrytykselle haluan. Ylipäätään se tykkää piipata ja minä tuijotan sitä mykkänä kuin odottaen käskyä milloin saan silittää.
Pakko myöntää, että ensimmäistä paitaa silittäessä odotin sen jopa puhuvan.
