perjantai 5. joulukuuta 2008

Maailma vihaa Kriisiä –päivä

Cause your hot n your cold,
Your yes n your no,
Your in n your out,
Your up n ur down,
Your wrong when its right,
Its black then its white

Katie Perry


”Mä en nyt vaan todellakaan siedä noita selityksiä”

Sanat tuijottivat minua koneen näytöllä ja katsoin lähetysaikaa. Tunti sen jälkeen, kun lopetin työt illalla. Ainoastaan pomo voi voittaa minut työholismissa. Teksti oli piikikäs, mutta ei moittiva. Olin saanut jonkinasteista palautetta jo jonkin aikaa. Johtuen yhtä huonosta huumorintajusta molempien osalta. Yleensä annoin takaisin yhtä piikikkäästi.

Edellinen päivä oli ollut erilainen. Vitutti, ahdisti ja rehellisesti sanottuna ei kiinnostanut sekunnin vertaa. Tein töitä pakolla ilman intoa lopputuloksesta. A. selitti minulle jotain ovelta ja vastasin lakonisesti ottamatta katsekontaktia. Puhe loppui ja jatkoin paperien selaamista ajatuksissani. Ylimääräinen entiteetti säilyi ja nostin lopulta katseeni ihmetellen. Katse, joka katsoi minuun takaisin oli vihaisen ja hämmentyneen rajamailla. Siitä se taisi alkaa.

Iltapäivään mennessä olin aikaisemman ahdistuksen lisäksi lähes itkun partaalla. Jos joskus olin kaivannut kritiikkiä tai kommentteja työn suhteen niin sain ne kaikki samana päivänä. Purin kieltä etten olisi antanut samalla mitalla takaisin.

Sanat loistivat näytöllä ja olivat sovittelevammat. Join puoli litraa teetä ja vastasin. Pitkästi. Meni jonkin aikaa ja tuoli huoneessani kääntyi minuun päin.

A: Kuinka voit, pärjäätkö?
K: Eiköhän tämä tästä.