Katselin hississä olevia miehiä, joiden yhdestä elämän hienoimmasta hetkestä oli kulunut jo yli 20 vuotta. Sitä siinä muisteltiin. Miltä tuntui olla maailman paras, vahvin ja urheilulllisin, tuleva tähti, jo melkein palkattu sellainen. Pari tuntia eteenpäin ja samat miehet muistelivat mihin se kaikki oli jäänyt; maailma oli laittanut esteitä toiveille. Tulevaisuus alkoi muokkaantua erilaiseksi. Tässä versiossa kuluisi paljon enemmän viinaa.
Katselin kirjoja ympärilläni ja pohdin kuinka monta uskaltaisin ostaa. Haluaisin ostaa monta, maata sängyssä viikon ja lukea, uppoutua hyvään tarinaan, elää mukana onnessa ja surussa, joita en voisi tai haluaisi itse kokea. Tutut kasvot kirjan kannessa pysäyttivät ja päätin ostaa kirjan. Ja samalla mietin, miten maailma oli ottanut minulta esteitä pois.
Katselin kirjoja ympärilläni ja pohdin kuinka monta uskaltaisin ostaa. Haluaisin ostaa monta, maata sängyssä viikon ja lukea, uppoutua hyvään tarinaan, elää mukana onnessa ja surussa, joita en voisi tai haluaisi itse kokea. Tutut kasvot kirjan kannessa pysäyttivät ja päätin ostaa kirjan. Ja samalla mietin, miten maailma oli ottanut minulta esteitä pois.
