”Te olette vanhoja sieluja ja tunnette toisenne edellisestä elämästä”.
Puolet salista oli kääntynyt katsomaan minua ja ystäväni myös. Ilmeisesti minun piti vahvistaa kuulemani ja nyökkäsin. Olin toisaalta hämmentynyt ja toisaalta ärsyyntynyt. Täti ei tehnyt sinänsä mitään pahaa. Hän aloitti tiedustelemalla mahdollisten avun tarpeessa olijoiden olotilaa alkutiedoilla, johon vastasi yleensä enemmän kuin yksi kuuntelijoista. Sen jälkeen siirryttiin kyllä tai ei –vaiheeseen, jossa täti kertoi itsestään selviä asioita tai tarkempia yksityiskohtia, mutta ei mahdottomia, ja pyysi kuulijaa vahvistamaan väitteen. Yksikään vastaajista ei sanonut ei, vaikka olisi ollut eri mieltä. Sen sijaan he alkoivat arpoa vastausta ja päätyivät jonkinlaiseen ehkä-tilaan.
Kaikki neuvot olivat auttavia ja kannustavia. Muutama toruva, mutta hyvässä tarkoituksessa. Kaikki edelleen arvattavissa, jos osaa lukea ihmisiä. Jotkut osaavat, joillekin se taas näyttäytyi toisenlaisena ihmeenä.
Ihmiset olivat kuitenkin selvästi tyytyväisiä ja saivat rahoilleen vastinetta. He saivat pitää uskon ja toivon siihen, että jo edesmennyt ystävä, rakas tai sukulainen on vielä olemassa, hänen sielunsa jatkaa matkaa ja voi hyvin. He voivat ajatella, että heistä välitetään ja joku katsoo heidän peräänsä vaikeinakin aikoina ja tukee heitä. Siitähän uskonnossakin on kyse.
Jotenkin se vaan tuntui makaaberilta kuolleiden kanssa puhuvan meedion välityksellä. Tässä mielessä ateistin elämä on paljon tylsempää.
Puolet salista oli kääntynyt katsomaan minua ja ystäväni myös. Ilmeisesti minun piti vahvistaa kuulemani ja nyökkäsin. Olin toisaalta hämmentynyt ja toisaalta ärsyyntynyt. Täti ei tehnyt sinänsä mitään pahaa. Hän aloitti tiedustelemalla mahdollisten avun tarpeessa olijoiden olotilaa alkutiedoilla, johon vastasi yleensä enemmän kuin yksi kuuntelijoista. Sen jälkeen siirryttiin kyllä tai ei –vaiheeseen, jossa täti kertoi itsestään selviä asioita tai tarkempia yksityiskohtia, mutta ei mahdottomia, ja pyysi kuulijaa vahvistamaan väitteen. Yksikään vastaajista ei sanonut ei, vaikka olisi ollut eri mieltä. Sen sijaan he alkoivat arpoa vastausta ja päätyivät jonkinlaiseen ehkä-tilaan.
Kaikki neuvot olivat auttavia ja kannustavia. Muutama toruva, mutta hyvässä tarkoituksessa. Kaikki edelleen arvattavissa, jos osaa lukea ihmisiä. Jotkut osaavat, joillekin se taas näyttäytyi toisenlaisena ihmeenä.
Ihmiset olivat kuitenkin selvästi tyytyväisiä ja saivat rahoilleen vastinetta. He saivat pitää uskon ja toivon siihen, että jo edesmennyt ystävä, rakas tai sukulainen on vielä olemassa, hänen sielunsa jatkaa matkaa ja voi hyvin. He voivat ajatella, että heistä välitetään ja joku katsoo heidän peräänsä vaikeinakin aikoina ja tukee heitä. Siitähän uskonnossakin on kyse.
Jotenkin se vaan tuntui makaaberilta kuolleiden kanssa puhuvan meedion välityksellä. Tässä mielessä ateistin elämä on paljon tylsempää.
