Aurinko paistoi peruutuspeiliin ja tuijotin siristeleviä silmiäni. Milloinkohan nuo rypyt oikein ilmestyivät? Ajoin äidin rauhallisella ja mukavalla ohjeistuksella ja tuella sairaalan parkkihalliin ja olin jo valmiksi ahdistunut tulevasta.
Ovet avautuivat itsestään ja hailakan vaalenvihreä käytävä näytti enemmän kuin ahdistavalta. Etsimme oikeaa huonetta jonkin aikaa ja äiti oli käynyt yliaktiiviseksi ja ylisosiaaliseksi, mistä tunnistaa hermostuneisuuden. Tungin käsiä syvemmälle taskuun ja yritin olla hengittämättä nenän kautta.
Isi makasi ensimmäisellä vuoteella ja näytti suhteellisen terveeltä letkuista huolimatta. Yritin olla tuijottamatta neuloja, ja letkuja joiden sisällä liikkui verta. Ilma oli kiertämätön ja painostava ja sairaiden ihmisten haju sai niskakarvat nousemaan pystyyn. Aloin voimaan pahoin ja sydän tuntui takovan rinnassa ja muistuttavan, että olisi hyvä aika paeta. Istuin alas ja kysyin kuinka leikkaus oli mennyt.
Isi hymyili ja puhui enemmän kuin normaalisti. Tiedän, että hän karttaa sairaaloita vielä enemmän kuin minä ja karkaisi millä hetkellä hyvänsä, jos vain voisi. Hoitaja toi illallisen ja isi yritti syöttää jäätelön minulle. Kinasimme asiasta tovin, kunnes jäätelö jäi pöydälle. Lähtöä tehdessä isi hymyili hyvästiksi. Vasta silloin tajusin, että olen saanut silmäni ja rypyt häneltä.
Ovet avautuivat itsestään ja hailakan vaalenvihreä käytävä näytti enemmän kuin ahdistavalta. Etsimme oikeaa huonetta jonkin aikaa ja äiti oli käynyt yliaktiiviseksi ja ylisosiaaliseksi, mistä tunnistaa hermostuneisuuden. Tungin käsiä syvemmälle taskuun ja yritin olla hengittämättä nenän kautta.
Isi makasi ensimmäisellä vuoteella ja näytti suhteellisen terveeltä letkuista huolimatta. Yritin olla tuijottamatta neuloja, ja letkuja joiden sisällä liikkui verta. Ilma oli kiertämätön ja painostava ja sairaiden ihmisten haju sai niskakarvat nousemaan pystyyn. Aloin voimaan pahoin ja sydän tuntui takovan rinnassa ja muistuttavan, että olisi hyvä aika paeta. Istuin alas ja kysyin kuinka leikkaus oli mennyt.
Isi hymyili ja puhui enemmän kuin normaalisti. Tiedän, että hän karttaa sairaaloita vielä enemmän kuin minä ja karkaisi millä hetkellä hyvänsä, jos vain voisi. Hoitaja toi illallisen ja isi yritti syöttää jäätelön minulle. Kinasimme asiasta tovin, kunnes jäätelö jäi pöydälle. Lähtöä tehdessä isi hymyili hyvästiksi. Vasta silloin tajusin, että olen saanut silmäni ja rypyt häneltä.
