Tämä viikko on alkanut kohtuullisella v*tutuksella. Ei niinkään muista johtuen vaan omasta päänsisäisestä ärsytyksestä omia mielleyhtymiä ja ajatuksia kohtaan. Vähänkö skitsofreenista.
Tästä johtuen myös ympäristön ärsykkeet ovat kritiikin kohteena. Olen jo pari viikkoa tuijotellut metron seinällä jonkun kuningasideaa vinkua kännykkään puhumisesta yleisissä kulkuvälineissä. Joko mainoksessa on pönäkkä muija esittelemässä itseään 32 veenä, tummana ja tulisena tai sitten jotain muuta yhtä masentavaa. Tämän tiedon, mitä henkilöt siis kännykkäänsä kertovat, ei pitäisi kuulua muille. No älä.
Ei siinä mitään, ei se kuulukaan, mutta siis anna mun kaikki kestää, ketä voi oikeasti rasittaa jos joku puhuu kännykkään julkisessa? Mikä siinä rasittaa? Rasittavatko muutkin ihmiset? Miksi ei rasita, kun kaksi ihmistä keskustelee metrossa asiasta, jonka ei pitäisi kuulua muille? Miksi se rasittaa vasta jos joku puhuu sitä asiaa kännykkään?
Tässä nyt kumminkin haetaan jonkinlaista tapakasvatusta siihen, että ei puhuttaisi kännykkään. No lopetetaan puhumasta kokonaan sitten! Turpa teipilillä kiinni koko junamatkan ajan, niin ei varmasti ketään ylikyylääjää käy nyppimään kun ei kuule koko keskustelua. Ei tuohon mitään muuta loogista selitystä ole.
On taas niin mesiangervopäivä että.
Tästä johtuen myös ympäristön ärsykkeet ovat kritiikin kohteena. Olen jo pari viikkoa tuijotellut metron seinällä jonkun kuningasideaa vinkua kännykkään puhumisesta yleisissä kulkuvälineissä. Joko mainoksessa on pönäkkä muija esittelemässä itseään 32 veenä, tummana ja tulisena tai sitten jotain muuta yhtä masentavaa. Tämän tiedon, mitä henkilöt siis kännykkäänsä kertovat, ei pitäisi kuulua muille. No älä.
Ei siinä mitään, ei se kuulukaan, mutta siis anna mun kaikki kestää, ketä voi oikeasti rasittaa jos joku puhuu kännykkään julkisessa? Mikä siinä rasittaa? Rasittavatko muutkin ihmiset? Miksi ei rasita, kun kaksi ihmistä keskustelee metrossa asiasta, jonka ei pitäisi kuulua muille? Miksi se rasittaa vasta jos joku puhuu sitä asiaa kännykkään?
Tässä nyt kumminkin haetaan jonkinlaista tapakasvatusta siihen, että ei puhuttaisi kännykkään. No lopetetaan puhumasta kokonaan sitten! Turpa teipilillä kiinni koko junamatkan ajan, niin ei varmasti ketään ylikyylääjää käy nyppimään kun ei kuule koko keskustelua. Ei tuohon mitään muuta loogista selitystä ole.
On taas niin mesiangervopäivä että.
