Mieli ei tahdo vaipua joutenoloon vaan hyppii ajatuksesta toiseen. Aivan kuin ajatukset pyörisivät kuin moottoripyörät siinä metallisessa pallossa ympyrää, mitä näytetään aina jossain sirkusesityksissä.
Näen siniset silmät tuijottamassa minua vihaisesti ja kuulen sanojen muodostuvan niihin kuuluvilla huulilla, vaikka olen vain lukenut sanat. Kaverin pää on taipunut muutaman asteen ja ilme on osittain harmistunut - anna olla, et sinä sille järkeä voi enää puhua. Juon kuumaa kaakaota ja saatan kaverin junalle. Niin kai sitten, ajattelen ja kiedon kaulaliinaa kireämmälle.
Vihreät silmät tuijottavat minua intensiivisesti ja tuntuu melkein, että katse porautuisi kaikkein syvimpien muurien läpi. Sinä jännität minua vielä, ääni sanoo ja tunnen itseni varautuneen valppaaksi. En tiedä mitä sanoa, koska ääni tuntuu tuntevan minut vuosien takaa paremmin kuin minä itse. Missä ihmeessä minä olen sinut aikaisemmin tavannut?
Ystävälliset silmät hymyilevät minulle, kun ojennan pankkikorttia ja kuulen pienen huokauksen ennenkuin suu kääntyy lempeään hymyyn. Tehdään nyt niin, että tämä on tällä selvä, kun minulta loppuvat työt nyt ja olet viimeinen asiakas. Käy vaikka kahvilla tuolla rahalla. Tuijotan edelleen pientä omituista avaimenperähuiskua miehen kaulalla, mutta nostan katseeni ja hymyilen takaisin.
Musiikin jatkuessa veli käärii paidan hihan ylös ja paljastaa karvaisen kananlihalla olevan käsivarren. Teen saman ja asetan käsivarren veljeni käsivartta vasten. Katsomme toisiamme silmiin ja hymyilemme pepsodenttina. Sitten molemmat kääntyvät katsomaan taas esitystä.
Lämpimät kädet kietoutuvat ympärille ja halaavat hellästi.
Onko kaikki hyvin? lämmin ääni resonoi kehoani vasten.
On.
Näen siniset silmät tuijottamassa minua vihaisesti ja kuulen sanojen muodostuvan niihin kuuluvilla huulilla, vaikka olen vain lukenut sanat. Kaverin pää on taipunut muutaman asteen ja ilme on osittain harmistunut - anna olla, et sinä sille järkeä voi enää puhua. Juon kuumaa kaakaota ja saatan kaverin junalle. Niin kai sitten, ajattelen ja kiedon kaulaliinaa kireämmälle.
Vihreät silmät tuijottavat minua intensiivisesti ja tuntuu melkein, että katse porautuisi kaikkein syvimpien muurien läpi. Sinä jännität minua vielä, ääni sanoo ja tunnen itseni varautuneen valppaaksi. En tiedä mitä sanoa, koska ääni tuntuu tuntevan minut vuosien takaa paremmin kuin minä itse. Missä ihmeessä minä olen sinut aikaisemmin tavannut?
Ystävälliset silmät hymyilevät minulle, kun ojennan pankkikorttia ja kuulen pienen huokauksen ennenkuin suu kääntyy lempeään hymyyn. Tehdään nyt niin, että tämä on tällä selvä, kun minulta loppuvat työt nyt ja olet viimeinen asiakas. Käy vaikka kahvilla tuolla rahalla. Tuijotan edelleen pientä omituista avaimenperähuiskua miehen kaulalla, mutta nostan katseeni ja hymyilen takaisin.
Musiikin jatkuessa veli käärii paidan hihan ylös ja paljastaa karvaisen kananlihalla olevan käsivarren. Teen saman ja asetan käsivarren veljeni käsivartta vasten. Katsomme toisiamme silmiin ja hymyilemme pepsodenttina. Sitten molemmat kääntyvät katsomaan taas esitystä.
Lämpimät kädet kietoutuvat ympärille ja halaavat hellästi.
Onko kaikki hyvin? lämmin ääni resonoi kehoani vasten.
On.
