Iloista konttorielämää

Sihteeri oli enemmän kuin tyytyväinen. Ilme oli kuin kermaa litkineellä kissalla ja hänellä oli vaikeuksia olla hymyilemättä. Hän sanoi ymmärtävänsä, että täytyy kokeilla uusia asioita ja hyvähän se on. Siitä alle tunnin sisään hän oli soittanut uuteen työpaikkaani, vaikka en edes tiedä tarkkaan mihin olen menossa, ja siirtänyt puhelinliittymäni heidän järjestelmäänsä ja soittanut palkanlaskijalle vielä varmistaakseen, että minut varmasti irtisanotaan.

Sen jälkeen hänen loppupäivänsä kuluikin, ensimmäistä kertaa kuukausiin, vihellellen ja lauleskellen. Vielä seuraavana päivänäkin hän oli pelottavan hyväntuulinen ja puhui minulle kuin normaalille ihmisille, samalla tavalla kuin ennen. Ennen kuin tämä kaikki vihamielisyys kukkien repimisineen hänen puoleltaan alkoi. 

Ihmisten elämään voi vaikuttaa myönteisesti niin monella eri tavalla.

Kill Em With Kindness