Parisuhteen hallinnallinen puoli

Olin saanut V:n suuttumaan. Olin varsin epätoivoinen tilanteesta, koska yritelmät parantaa tilannetta päätyivät aina jonkinlaiseen binäärijärjestelmälliseen toisen potenssin korotukseen. Toisin sanoen mitä tahansa tein tai selitin niin V. tuntui suuttuvan vain lisää. Tilannetta ei parantanut, että suuttuessaan V. näytti, jos mahdollista, vielä houkuttelevammalta kuin lievemmässä mielentilassa. Vihreät silmät hohtivat kirkkaana ja kasvojen ääripiirteet kiristyivät. V. tiuskaisi, että välinpitämättömyyteni alkaa pikku hiljaa riittämään ja hän päätyi mainitsemaan kostean rapuiltani muutaman kuukauden takaa myös esimerkkinä.

Jos parisuhdetta miettii projektihallinan kautta, vaikkakin suhde on enemmän kuin hallinnallinen prosessi, niin itse sen hallinan kannalta voisi sen määritellä tavoitehakuiseksi. Tavoitteena on tietenkin molemminpuolinen mahdollisimman onnellinen suhde toiseen osapuoleen. Onnistumiskriteerien määritys on vaikeampaa.

V:n käytöksestä saatoin määritellä, että onnistumiskriteerit eivät olleet täyttyneet molemminpuolisesti. Mietin hetken jos olisin tehnyt jonkinlaisen kaavion käyttäytymismallistani, mutta riskiarviointi ja mahdolliset tilannevariaatiot tekisivät kaaviosta liian raskaan. Päädyin lopputulokseen, että suurimmat valitukset olivat tulleet havainnointi- ja aikataulutustilanteista. Täytyy yrittää työstää ko. osa-alueita.

Olen kuullut useasti, että parisuhteen eteen tulee tehdä töitä. Ajatus tuntuu minusta hassulta. Tarkoittaako se samalla sitä, että parisuhteessa tulisi olla lakisääteiset lomat ja lomarahat?