Minulla oli tarve kirjoittaa, mutta itsesensuurin tarve oli vielä suurempi. En tiedä johtuiko se kaverin ongelmista vai mistä, mutta unet olivat muuttuneet taas levottomiksi. Pystyin hetkittäin muistamaan kohtia unista, mutta yleensä herätessä minulla on vain tunne, että on paha olla.
V. näki sen minuakin selvemmin. Oma tunteiden erittelyni on edelleen tärkeysjärjestyksessä mappi Ö:hön luokiteltu, joten en aamullakaan erityisemmin osannut siihen panostaa. Nukuitko huonosti V. kysyi ja en osannut oikein vastata. En kai pahemmin, kun en kerta muista. Hyvä niin.
Join teetä, varmaankin jo toista litraa, ja muistini palautti öisestä unesta osan takaisin. Tai sitten näin hallusinaatioita. Kumpikin on todennäköisyydeltään yhtä mahdollinen vaihtoehto.
Jokatapauksessa päätin tutustua unentulkinnan saloihin netin ihmeellisen maailman lumoissa. Mitä ihmiset tekivätkään ennen tätä tiedon vallankumousta? Kuinka ollakaan, tämä lähinnä sarkastisena aloituksena, jonka voisi myös muotoilla no shit Sherlock –muotoon, näin unessa eksäni. Muistikuva alkoi pätkissä ja istun leveän, n. 20-25 m, joen penkalla ja aurinko paistaa. On kaunis päivä, ihmisiä on ulkona ja minulla taitaa olla kirja sylissä. Näen kuinka voimaleija nousee ilmaan ja ensimmäinen ajatus, mikä minulle tulee mieleen on, että ai sinne se leija hävisi. Harrastus jota kaipaan edelleen, vaikka olen luopunut siihen tarvittavasta maallisesta omistuksesta.
Leijan vedettävässä päässä on eksäni. Samaan aikaan, kun katson häntä surffaamassa leijan perässä aurinkolasini menevät keskeltä rikki. Otan lasit päästä ja yritän kai korjata niitä. Muistikuva loppuu.
Unitulkinta antoi mielenkiintoiset selitykset eri kohdille:
Kite
V. näki sen minuakin selvemmin. Oma tunteiden erittelyni on edelleen tärkeysjärjestyksessä mappi Ö:hön luokiteltu, joten en aamullakaan erityisemmin osannut siihen panostaa. Nukuitko huonosti V. kysyi ja en osannut oikein vastata. En kai pahemmin, kun en kerta muista. Hyvä niin.
Join teetä, varmaankin jo toista litraa, ja muistini palautti öisestä unesta osan takaisin. Tai sitten näin hallusinaatioita. Kumpikin on todennäköisyydeltään yhtä mahdollinen vaihtoehto.
Jokatapauksessa päätin tutustua unentulkinnan saloihin netin ihmeellisen maailman lumoissa. Mitä ihmiset tekivätkään ennen tätä tiedon vallankumousta? Kuinka ollakaan, tämä lähinnä sarkastisena aloituksena, jonka voisi myös muotoilla no shit Sherlock –muotoon, näin unessa eksäni. Muistikuva alkoi pätkissä ja istun leveän, n. 20-25 m, joen penkalla ja aurinko paistaa. On kaunis päivä, ihmisiä on ulkona ja minulla taitaa olla kirja sylissä. Näen kuinka voimaleija nousee ilmaan ja ensimmäinen ajatus, mikä minulle tulee mieleen on, että ai sinne se leija hävisi. Harrastus jota kaipaan edelleen, vaikka olen luopunut siihen tarvittavasta maallisesta omistuksesta.
Leijan vedettävässä päässä on eksäni. Samaan aikaan, kun katson häntä surffaamassa leijan perässä aurinkolasini menevät keskeltä rikki. Otan lasit päästä ja yritän kai korjata niitä. Muistikuva loppuu.
Unitulkinta antoi mielenkiintoiset selitykset eri kohdille:
Kite
To see the kite thrown upon the ground, foretells disappointment and failure.
Sunglasses
Sunglasses
To dream that you are wearing sunglasses, indicates your poor perception. You tend to see the dark or negative side of things. Perhaps you don't want to see or be seen.
Call me crazy but I think Freud was onto something here. Sinänsä mielenkiintoista, että en uneni voivat muodostaa miellekuvina itselleni selvityksen omista ajatuksista tai mielipiteistä. Varsin skitsofreeninen olo antaa omien unien selittää omia ajatuksia itselleen.
Jospa kupillinen teetä auttaisi siihenkin.
Call me crazy but I think Freud was onto something here. Sinänsä mielenkiintoista, että en uneni voivat muodostaa miellekuvina itselleni selvityksen omista ajatuksista tai mielipiteistä. Varsin skitsofreeninen olo antaa omien unien selittää omia ajatuksia itselleen.
Jospa kupillinen teetä auttaisi siihenkin.
