torstai 1. tammikuuta 2009

Vuosi 2008

Puut peittivät suurimman osan parhaasta näköalasta. Jännä paikka ilotulitteiden katsomiselle, ajattelin. Taivas oli täysin pilvetön. Ihmiset juhlivat joka puolella ja kellon lyödessä tasan rakettien määrä taivaalla tuplaantui. Ruuti puski taivaalle erivärisiä ilmestyksiä. Kännykkä tuntui piippaavan tauotta.

Omituinen uusi vuosi, ajattelin. Ihmiset ympärilläni eivät laskeneet sekuntteja, eivät hihkuneet, eivät halanneet toisiaan. Ehkä olimme liian vieraita, ajattelin ensin, mutta mietin aikaisempaa uutta vuotta täysin vieraassa seurassa ja päädyin siihen, että tämä seura ei vaan kokenut vuoden vaihtumista halattavana.

Pullon korkki ponnahti paineella auki ja kilistimme. Join sokerista juomaa ja katselin hiipuvia ilotulitteita. Hauska sana, ajattelin.

Olo tuntui jotenkin tyhjältä. Yritin miettiä kulunutta vuotta ja en nähnyt sitä huonona. Siinä oli paljon uutta, sellaista uutta mitä en ollut ennen kokenut. Vaikeita tunteita, outoja yhtälöitä. Mietin viime uutta vuotta. Olin vieraassa paikassa, tuijotin vierasta maisemaa ja minua pelotti.

Mietin miten paljon oli muuttunut 366:ssa päivässä.